Viimeinen viikko ja kotiinpaluu

Viimeisellä viikolla minä ja Oona lähdettiin Viareggion rannalle junalla. Matka kesti n.2 tuntia. Junassa katselin ulos maisemia kuulokkeet korvissa fiilistellen ja miettisin kuinka kiitollinen olen tästä mahdollisuudesta vierailla Italiassa. Saavuimme Viareggioon ja lähdimme etsimään ruokapaikkoja. Matkan varrella oli useita kahviloita mutta ei löytynyt vielä mitään mieleistä. Saavuimme rantakadulle jossa oli upeat näkymät. Pysähdyttiin suihkulähteen viereen ottamaan kuvia ja jatkettiin matkaa. Rantakadun valtasi lukuisat ravintolat, joista yhteen jäimme syömään. Tämän jälkeen suunnattiin rannalle ottamaan aurinkoa. Lämpöä oli melkeen 30 astetta ja kävin uimassa merivedessä ensimmäistä kertaa ehkä pariin vuoteen. En osaa sanoin kuvailla kuinka hienot näkymät ja tunnelma siellä oli. Käveltiin pidemmälle rantaa ja päädyttiin venesatamaan, jossa pitkä silta johti keskelle merta. Tämä kokemus minulle jäi reissusta ehkä hienoimpana mieleen. Muutaman tunnin jälkeen lähdettiin takaisin Pistoiaa kohti, junaa odotellessa käytiin aseman kahvilassa syömässä iltapalaa.

Yhtenä iltana lähdin paikallisen ystäväni kanssa tähystämään näkymäpaikkoja. Mentiin autolla vuorille, josta kävelimme vielä ylemmäs. Näkymäksi avautui kolmen kaupungin valot. Todella kaunista, tästä olen kiitollinen ystävälleni Gianmarcolle. Kävimme myös kävelemässä eräällä alueella vanhojen linnapihojen läpi.

Työpaikalla viimeisinä päivinä oli mukavaa kuten aina, mutta samalla haikea tunnelma koska lähtö oli tiedossa. Kaikki työkaverini ovat jääneet sydämeeni,  ihana lämminhenkinen "kakkosäitini" Debora , tomakka nainen Renata kenen kanssa "puhuminen" oli enemmän kanssakäymistä koska hän puhui vain italiaa, hauska Fransesco ja ihanat sisarukset Rosarta ja Matilde jotka aina kehuivat minua ihanaksi ja kauniiksi vaikka itse olivat minusta äärettömän kauniita. Viimeisenä työpäivänä he olivat jättämässä minulle hyvästejä, mutta kerroin vielä tulevani hyvästelemään  ennen lähtöä.

Viimeisenä perjantaina minä, Oona, Matias ja Artturi käytiin Gretan toimistolla tekemässä loppuesitykset ja raportit koko reissuun liittyen ja hyvästelimme Gretan, Tämän jälkeen suuntasin kukkakaupoille ja pyysin kauppiaan laittamaan minulle kauniimman kukkaruukun mitä kaupassa on. Nämä kukat olin viemässä yllätykseksi  työpaikalleni. Mukaan nappasin vielä suklaata, proseccoa ja mansikoita. Matkalla tuli kyynel silmään miettiessä että en tule enää koskaan takaisin. Kun pääsin paikalle kaikki olivat ilahtuneita ja yllättyneitä, monien halauksien jälkeen lähdin hyvillä mielin.

Sitten oli kotiinlähdön aika. Lento sujui hyvin. Oli kyllä kummallista, kun huoltoaseman tiskillä kaikki taas ymmärsivätkin yhtäkkiä puhetta :D

Päivä paluun jälkeen alotin työt välimerellisessä a la carte-ravintolassa nimeltä Gustavo. Koen että vaihtoni antoi minulle hyvää kokemusta italialaisesta kulttuurista esimerkiksi juuri tätä työpaikkaa varten. Pomonihan ovat perustaneet ravintolan italialaisen ja espanjalaisen kulttuurin mukaan,

Tästä eteenpäin aijon kerätä työkokemusta, toivon mukaan pian jonkin aikaa taas ulkomailla. Suosittelen lämpimästi kaikille vaihtoon l

ähtemistä!